etusivu biografia kirjat artikkelit ja arvostelut suosikit palaute linkit

Sattuu sit� opettajienkin kesken

Kun kansi houkuttelee tarttumaan kirjaan, jota kuvataan hell�n ironiseksi yksin�isen �idinkielenopettajan ja pikkupaikkakunnan rehtorin kiihke�n romanssin kuvaukseksi, lukijalle syntyy mielikuva vanhojen, romantiikkaa pursuavien Regina-lehtien sielunmaisemasta.

Kirjassa T�yk�n yl�asteen p�tev� ja hillitty lehtori Marju Jokinen on h�ps�ht�nyt koulun maskuliiniseen ja sivistyneeseen rehtoriin Hannes Vesteriseen. Paikkakunnalle juuri muuttanut mies on solakkavartaloinen yhdistysaktiivi, hyv� puhumaan, naisten mieleen ja - varattu. Tanja-vaimo on valmis sulkemaan silm�ns� miehen kiireilt�. Asetelma on hyv�, ja sota monen naisen miehest� voi alkaa.

Hyppytunnissa kirjailija Tuula Levo loihtii sivuille el�v�n ja ehk� liiankin realistisen kuvan pienen yhteis�n el�m�st�. Koulun arki ja tavalliset koulup�iv�n tapahtumat ovat merkitt�v� osa kerrontaa, mutta koulussa ty�t狎n tekev�lle paikoitellen puisevaa luettavaa. Kirjassa kuvattu opettajan arki ei ole mitenk狎n ihmeellist�: kokeiden korjaamista, iltap�iv�ll� vastaantulevia oppilaita, kulttuuririentoja ja opettajayhteis�n puolisivistyneit� kekkereit�. Marju Jokisen apeaa ja alakuloista mielt� kuvaillaan laajasti.

Vesterisen ja Jokisen suhde on kirjan alkaessa jo parhaat p�iv�ns� n�hnyt. Ensimm�isill� sivuilla Jokinen pohtii yhdess� vietettyj� onnellisia hetki�. Juonen pirskahdukseksi tarkoitettu Krystyna-opettajan saapuminen tapahtumien keskipisteeseen latistuu, kun Levo sortuu kes�teatterimaisen helppoon ratkaisuun jo kirjan puolivaiheilla.

Kirjan helmi� on tarina kiivaan Fiian lemmenpalosta, jonka historiansa lukenut Levo on leiponut n�pp�r�sti romaanin sis�lle p狎henkil�n kirjoittamaksi T�ykk�-seuran julkaisun tekstiksi.

Kirjailija Tuula Levo (s. 1944) on filosofian maisteri. H�n on opiskellut kirjallisuutta, suomen kielt� sek� historiaa. Parhaimmillaan Levo onkin juuri historiallisissa teksteiss�, joiden sanak狎nteiss� h�n saa menneen el�m狎n. Hyppytunnin realismissa ei ollut h�iv狎k狎n Levon esikoisromaanista, Neiti Soldanista tuttua j�nnitett�, vaikka teema usean naisen palvomasta miehest� oli sama. Jopa Neiti Soldanin kansiteksti "Rakkaus on niin suloista ja ankaraa; se hellii ja raatelee vuorotellen." sopisi hyvin Hyppytunnin melankolisen Marju Jokisen kirjoittamaksi. Onneksi maltoin istahtaa ihastuttavan Neiti Soldanin 狎reen, muuten olisi Hyppytunti ehk� kokonaan j狎nyt lukematta.

Brita Nummi (Opettaja 3/2005)
© Tuula Levo